maanantai 31. joulukuuta 2012

Vuosi vaihtuu, minä jatkan.


Uusi vuosi ja uudet kujeet, vai mitä? No, itselläni on sen verran pitkäjänteinen projekti meneillään, että sama meno jatkukoon tänäkin vuonna. Tahdon kasvaa suuremmaksi ihmiseksi, kokonaiseksi naiseksi, johon mahtuvat suuret ja pienet tunteet, ne kurjatkin. Tahdon tulla edelleen rohkeammaksi, kulkea valitsemaani polkua eteenpäin luottaen, että se on minulle hyväksi. Tahdon uskaltaa jatkaa tietä kohti suurimpia unelmiani: kirjoittaa ja olla läsnä niin itselleni kuin ihmisille ympärilläni. Tahdon oppia olemaan paremmin läsnä myös kehossani ja kuunnella sen tärkeitä viestejä, tahdon tuntea itseni päästä varpaisiin - olla olemassa.

Tämä mahtipontinen lista sisältää eräänlaisen paradoksin: vaikka nämä asiat kuulostavat hankalilta, työ niiden saavuttamiseksi on mahdollista tehdä hyvin pitkälle tavallisen arjen tavallisissa pikku tilanteissa. Ei tarvita aikaa tai valtavaa kapasiteettia ryhtyä itsensä kehittämiseen, tarvitaan vain aito halu ja motivaatio kasvaa ihmisenä. Kivut, joita kasvamiseen liittyy, ovat kurja sivuoire, mutta niidenkin kanssa oppii elämään. Voin jo todeta itselleni: ”nyt on paha olla, mutta pian on jo parempi.” Ja niin se aina menee. Tärkeintä on antaa tunteiden tulla ja mennä, ja todella uskaltaa elää ne. Niin henkinen kuin fyysinenkin kipu on vain kehon reaktio, eikä se tee pahaa, vaikka tuntuukin siltä. 

Itselleni tärkein taito on ollut tiedostamisen kehittäminen, missä meditaatio on auttanut huomattavasti. Se on monessa tilanteessa auttanut asettumaan ikään kuin itsensä ulkopuolelle ja havainnoimaan, mistä on kyse. Tiedostaminen on nimenomaan taito, sillä tilanteet menevät nopeasti ohi ja ilman tiedostamista itselläni seurauksena on joko tunneperäinen pakeneminen tai vahingollisten ajatusmallien käyttö. Olen kärsinyt näistä noidankehistä riittävästi elämässäni ja nyt on aika asettaa tunteet ja ajatukset niiden omalle, sinänsä arvokkaalle paikalleen. Enää minun ei vain tarvitse antautua niiden vietäväksi, sillä tiedostaminen ja hyväksyminen tarjoavat uuden tavan elää. Antaa kaiken tulla, antaa sen mennä, näin on hyvä. Olen tässä, hengitän. Mindfulness ja buddhalaisuus ovat tulleet vahvasti mukaan elämääni, ja koen niiden tarjonneen työkaluja elämässä selviytymiseen ja etenkin siitä nauttimiseen.

Kohta jo saakin kilistellä laseja rakettien paukkeessa! Olkoon ensi vuosi minkälainen sitten onkaan, otetaan vastaan se, mitä elämällä on annettavanaan. Ei kuitenkaan antauduta täysin kohtalon armoille. Jokainen kantaa sisällään jotain hyvää, jotain aitoa, jota voimme rakastaa ja kasvattaa. Hyvää uutta vuotta 2013!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti